Onhan aikaa vierähtänyt kun viimeksi tänne jotakin rustasin, kun valitsee blogin aiheeksi koirat käy kirjoittaminen vaikeaksi, aihe on toisaalta hauska mutta toisaalta tylsä.
Pentuvaihe kun menee ohi käy koiran elämä " arkiseksi " jos ei koiran kanssa harrasta jotakin.
Meillä elämä menee samaa rataa, Nelli elää tavallaan vieläkin pentuvaihetta ja Dani vanhenee silmissä.
Nelli on tällä hetkellä 2vuotta ja Dani on 9vuotta, suuren ikäeron takia meillä ei hurjia leikkejä näy koirien kesken, Nelli kovasti yrittää mutta vanha herra antaa ymmärtää et toi vaihe on jo eletty.

Nelli jatkaa omia " ihania " kuvioita aamusin.
 Minulla kello soi akaisemmin kun isännällä niin minä olen se joka saa aamun ensimmäiset huomionosoitukset, pieni kieli kerkiää naaman putsasta ennenkuin edes itse kerkiää kunnolla herätä, tassukin huitoo vimmatusti " olis kiva jos rapsuttaisit vähän jooko " tämä herätys toimii aina :)
 Tämä kuvio toistuu myös viikonloppuisin ilman herätyskelloa, vähän kun vaihtaa asentoa ja on niinkuin pikkaisen hereillä, neiti syöksyy kimpuun....

Olemme miehieni kanssa meittinyt josko tossa Nellissä onkin kissaa, sillä sen käytös on toisinaan kissamaista ja myös eleet. Hypyt ja loikat muistuttaa kissaa, jopa veden juonti. Tassun kääntäminen on kissamaista. Kasvon piirteetkin omalla tavallaan ja viikset on kissamaisen kovat....rakkautta Nellissä on hurjasti ja sitä se vaatii myös itseleen, tosin minä säästyn tältäkin koska kohde on mieheni, enhän minä tietenkään milloinkaan ole kateellinen onhan tuo vain elukka, mutta kumminkin joskus tuntuu pieni piikki katauedesta, no voiko kukaan ajatella olevansa elukoille mustis niin näin se vain joskus on.  :)

Dani on myös isännän koira ja sekin harmittaa joskus, itse olen koirat halunnut mut näin vain kävi, kyllä minäkin saa oman huomioni " jos vain haluan " kaikkihan onkin siintä lähtöisin. Itse en vietä aikaa niin paljon koirien kanssa ja sitten vielä saatan olla mustis, hah kuinka naurettavaa, olenkin itsekkin omalaatuinen ja toisinaan kovin huomionhakuinen mieheltäni.... :)

Tuleva kesä tuo taas ihania ulkoilu hetkiä pihalla ja paljon kukkapenkkien tuhoa, Nelli rakastaa mamman kukkapenkkejä ja niissä loikkimista, täytyy ruveta suojaamaan niitä, sen päähän ei mahdu " sinne ei mennä " Dani on oppinut tämänkin, mutta onhan se rotukoira ja viisan vanha herra :)

Kesällä taas lisää :)